Selitykset
Selkeät selitykset euroalueen inflaatiosta, YKHI:stä ja EKP:n rahapolitiikasta – Eurostatin ja EKP:n virallisen datan pohjalta.
Inflaatiolaskuri
Laske, minkä arvoinen menneisyyden rahasumma on nykyään euroalueella ja jokaisessa seuraamassamme Euroopan maassa Eurostatin virallisten YKHI-tietojen pohjalta.
Veronpalautus Saksasta työskentelyn jälkeen: kuka saa rahaa takaisin ja miten sitä haetaan
Työskentelitkö osan vuotta Saksassa? Palkkavero pidätetään kuin palkka kestäisi koko vuoden. Kuka voi hakea sen takaisin, miten kauas taaksepäin, ja esimerkki 2026.
Veronpalautus Alankomaista työskentelyn jälkeen: kuka saa rahaa takaisin ja miten sitä haetaan
Työskentelitkö osan vuotta Alankomaissa? Palkkavero on voitu pidättää kuin koko vuodelta. Kuka voi hakea sen takaisin, miten kauas taaksepäin, ja esimerkki 2026.
Missä Euroopassa vähimmäispalkka on eniten arvoinen: euroina ja ostovoimana
Euroina korkein vähimmäispalkka on Luxemburgissa, ostovoimassa Saksassa. Miten 22 EU-maan järjestys muuttuu hinnat huomioiden, ja mitä luvut jättävät kertomatta.
Pohjainflaatio vs. kokonaisinflaatio: mitä kumpikin mittaa ja miksi ne eroavat
Pohjainflaatio ei sisällä energiaa, ruokaa, alkoholia eikä tupakkaa. Euroalue elokuussa 2026: pohjainflaatio 2,4 %, kokonaisinflaatio 3,2 %.
Mistä sähkön hinta muodostuu? Merit order, verkko ja verot
Kilowattitunnin hinta koostuu kolmesta osasta: energiasta ja toimituksesta, verkosta ja veroista. Miten merit order määrää tukkuhinnan ja mikä eroaa maittain.
Euroalueen tuottokäyrä selitettynä — mitä sen muoto kertoo ja milloin se kääntyi
EKP estimoi euroalueen tuottokäyrän joka pankkipäivä kolmesta kuukaudesta 30 vuoteen. Miten sitä luetaan, miksi käyriä on kaksi ja milloin AAA-käyrä kääntyi.
Brentistä pumpulle — miten raakaöljytynnyristä tulee litra bensiiniä ja kuinka nopeasti hinnat seuraavat
Brentin spot-hinnalla raakaöljylitra vastasi 6. lokakuuta 2026 70 senttiä, EU:n bensiinilitra maksoi 5. lokakuuta 2,01 €. Laskutoimitus, eurokurssi ja siirtymisen nopeus.
Onko asuminen Euroopassa kallista? Asuntohintojen suhde tuloihin ja vuokriin selitettynä
OECD:n kaksi suhdelukua vertaa asuntojen hintoja tuloihin ja vuokriin maan oman pitkän aikavälin keskiarvoon. Mitä 100 tarkoittaa ja mitä jää kertomatta.
Ostovoima ja reaalipalkat Euroopassa: mitä palkalla saa inflaation jälkeen
Vuosina 2019–2024 palkat ohittivat hinnat 19 maassa 26:sta ja jäivät niistä jälkeen 7 maassa. Miten reaalipalkka mitataan ja mitä sama raha ostaa eri maissa.
Stagflaatio: mitä se on ja mikä on Euroopan tilanne
Heikko kasvu ja korkea inflaatio yhtä aikaa. Tarkistetut EKP:n ja IMF:n tekstit eivät anna kynnysarvoa, joten sivu asettaa vuoden 2026 luvut niiden rinnalle.
Mistä polttoainelitran hinta koostuu? Tuote, valmistevero ja alv kaikissa EU-maissa
Verot ovat 46 % EU:n bensiinilitran ja 38 % dieselilitran hinnasta. Paljonko hinnasta on tuotetta, valmisteveroa ja alvia kussakin 27 maassa ja kuinka nopeasti öljyn hinta näkyy pumpulla.
Mitä inflaation kulutuskoriin kuuluu — painot ja maiden väliset erot
Inflaatio painottaa hinnat kotitalouksien kulutuksella. Ruoka on 15,4 % euroalueen korista ja 27,4 % Romanian korista, joten sama hinnannousu osuu eri tavoin.
Miksi diesel on bensiiniä kalliimpaa Euroopassa — jalostamot, tuonti ja verot
Diesel oli 5. lokakuuta 2026 bensiiniä kalliimpaa 24 EU-maassa 27:stä, mutta useimpina vuosina vuodesta 2021 lähtien se ei ollut. Mikä rooli tässä on jalostamoilla, Venäjällä ja veroilla.
Miksi Alankomaiden inflaatio heilahtelee euroaluetta voimakkaammin
Kaasun suuri paino ja mittaustapa, vuokrat, valmisteverot sekä kireät työmarkkinat selittävät Alankomaiden poikkeuksellisen suuret heilahtelut.
Miksi Portugalin inflaatio seuraa turisteja — ja sivuuttaa asuntobuumin
Portugalin yhdenmukaistettu inflaatio laskee turistien kulutuksen, joten hotellit ja ravintolat painavat siinä enemmän. Asuntobuumi jää luvun ulkopuolelle.
Miksi Sveitsin inflaatio pysyy niin matalana — ja miksi vuokria kannattaa seurata
Sveitsin inflaatio on alittanut euroalueen joka kuukausi vuodesta 2019. Pieni energiapaino, vahva frangi ja vakaat terveyshinnat hillitsevät; vuokrat nostavat.
Miksi Ranskan inflaatio on euroaluetta hitaampaa — ja tulee myöhemmin
Valtion sähköhinta ja vuoden 2022 hintasuoja lykkäsivät energiashokkia, kun taas pohjainflaatio pysyi poikkeuksellisen rauhallisena.
Miksi Kreikan inflaatio ylittää euroalueen keskiarvon — ja miten matkailijat vaikuttavat siihen
Matkailun muovaama kulutuskori, nopeasti nousevat vuokrat ja lämmitysöljy pitävät Kreikan inflaatiota keskimääräistä nopeampana.
Miksi Unkarin inflaatio heiluu niin rajusti — ja mitä pääluku peittää
Unkari siirtyi EU:n 26,2 prosentin inflaatiohuipusta euroalueen keskiarvon alle. Hintasääntely, forintti ja sitkeä palveluinflaatio selittävät heilahduksia.
Miksi Italian inflaatio ponnahtaa energian mukana — ja hiipuu nopeasti
Italian vuoden 2022 huippu oli suuren nelikon korkein, sitten inflaatio oli matalin. Kaasu nostaa hintoja, mutta palkkamalli estää nousua juurtumasta.
Miksi Puolan inflaatio etenee portaittain — ja miksi palvelut asettavat pohjan
Euroalueen ulkopuolella Puola määrää omat korkonsa ja monet energiahinnat. Verot, hintajäädytykset ja palkat selittävät inflaation portaat.
Miksi Espanjan inflaatio heilahtelee rajummin ja kääntyy ennen euroaluetta
Espanjan inflaatio kääntyi euroaluetta aiemmin ja heilahteli enemmän, vaikka hinnat ovat nousseet yhtä paljon vuodesta 2019. Syynä ovat sähkö ja veromuutokset.
Miksi Ruotsin inflaatio heiluu euroaluetta enemmän — ja miksi vuoden 2026 pohja on lainaa
Ruotsin inflaatio nousi korkealle ja sitten Euroopan pohjalle. Kelluva kruunu, vaihtuvakorkoiset lainat ja väliaikaiset veronalennukset selittävät liikkeen.
Elintarvikeinflaatio vs. kokonaisinflaatio — miksi ruokaostokset ja YKHI kertovat eri tarinaa
Elintarvikkeet ovat alle viidennes euroalueen kulutuskorista, niiden hinnat heilahtelevat selvästi muuta koria enemmän, ja ne mitataan yhdessä alkoholin ja tupakan kanssa. Näin elintarvikeinflaatiota luetaan kokonaisinflaation rinnalla — ja siksi hidastuva inflaatio ei tarkoita halvempaa ruokaa.
Asuntojen hinnat, vuokrat ja inflaatio — kolme lukua, joita ei pidä sekoittaa
Euroalueen asuntojen hinnat nousevat noin 5 % vuodessa ja vuokrat alle 3 %, eikä kumpikaan ole sitä, mitä kokonaisinflaatio mittaa. Selvitämme, mitä kukin luku kattaa, miksi ne erkanevat toisistaan ja miksi oman asunnon omistamisen kustannukset puuttuvat YKHI:stä.
Miksi Itävallan inflaatio pysyy Saksan inflaatiota nopeampana
Itävalta ja Saksa muistuttavat toisiaan, mutta Itävallan inflaatio on ollut vuosia nopeampaa — etenkin palvelujen ja hinnanmuodostuksen vuoksi.
Saksan inflaatio ja miksi se on euroalueen vertailukohta
Saksa on euroalueen yleinen mittatikku — Bund, suurin talous ja matalan inflaation ankkuri. Sen pitäminen normaalina johtaa silti harhaan.
YKHI:n ennakkoarvio ja lopullinen luku — miksi euroalueen inflaatioluku vaihtuu kahdesti kuussa
Eurostat julkaisee jokaisen kuukauden inflaation kahdesti: ennakkoarvion kuun alussa ja lopullisen luvun puolivälissä. Ne eivät aina ole samat.
Slovakian inflaatio: miksi palvelut kallistuvat yhä, vaikka ruoka halpenee
Slovakian kokonaisinflaatio hidastuu vuonna 2026, mutta rakenne on poikkeava: ruoka halpenee ja palvelut kallistuvat euroaluetta nopeammin.
Miksi Belgian inflaatio on naapurimaita nopeampaa ja sitkeämpää
Belgia on euroalueen inflaatiotaulukon kärjessä. Syy on institutionaalinen: se on ainoa euromaa, joka yhä indeksoi palkat automaattisesti hintoihin.
Valtionlainojen 10 vuoden korko selitettynä — ja miksi se vaihtelee euroalueen sisällä
Yhdeksäntoista valtiota lainaa samassa valuutassa yhdeksääntoista eri hintaan. Mitä 10 vuoden korko oikeastaan mittaa, miksi Saksan Bund on vertailukohta ja mitä korkoero kertoo.
Kroatia euron jälkeen: mitä hinnoille todella tapahtui
Kroatia otti euron käyttöön tammikuussa 2023 hintojen ylöspäin pyöristämisen pelossa. Kaksi vuotta myöhemmin data kertoo otsikoita vivahteikkaamman tarinan.
Mihin euroalueen inflaatio on menossa? Näin luet virallisia ennusteita
Inflaatioennusteilla on eri päivämäärät ja laatijat. Mitkä ovat virallisia, milloin ne päivittyvät ja miten ne eroavat markkinahinnoittelusta?
Miten EKP asettaa korkonsa — ja miten päätös päätyy asuntolainaasi asti
Kolme ohjauskorkoa, yksi tavoite, kokous kuuden viikon välein. Mitä EKP:n neuvosto oikeastaan päättää, ja minkä matkan koronmuutos kulkee ennen kuin se näkyy lainatarjouksissa ja joukkolainojen tuotoissa.
Asuntolainakorot euroalueella: miksi omassa maassasi maksetaan enemmän tai vähemmän
Yksi EKP:n korko, hyvin erilaiset lainanhoitomenot. Kiinteän ja vaihtuvan koron jako, kansalliset erityispiirteet ja tarjotun koron todelliset ratkaisutekijät.
Yksi valuutta, kaksikymmentäyksi inflaatiovauhtia — miksi euromaiden luvut eroavat
Jokaisella euromaalla on sama raha ja sama keskuspankki, mutta silti maiden inflaatioluvut voivat olla prosenttiyksikköjen päässä toisistaan. Ero on rakenteellinen, ei tilastollinen oikku.
Miksi Irlannin inflaatioluku poikkeaa usein Dublinin kokemuksesta
Irlannin YKHI voi olla euroalueen maltillisimpia, vaikka kotitalouksista tuntuu, että kaikki kallistuu. Eron selittävät asuminen ja avoin talous.
Miksi Romanian inflaatio pysyy EU:n kärkisijoilla
Romania on pysynyt EU:n inflaatiokärjessä. Syyt ovat pääosin kotoperäisiä: puretut hintakatot, veronkorotukset, ripeä palkkakehitys ja sitkeä alijäämä.
Miksi Espanjan nuorisotyöttömyys pysyy sitkeän korkeana
Espanjan alle 25-vuotiaiden työttömyys on johtanut Euroopan vertailuja vuosikymmeniä niin nousukausina kuin kriiseissä. Syyt ovat rakenteellisia.
Bulgaria liittyy euroon — mitä se merkitsee inflaatiolle
Bulgariasta tuli 1. tammikuuta 2026 euroalueen 21. jäsen. Koska leva oli jo sidottu euroon, rahapoliittinen shokki on pieni — mutta inflaatiotarina kannattaa ymmärtää.
Miksi Baltian inflaatio käy kuumempana kuin Saksan – saman EKP:n koron alla
Liettuan yhdenmukaistettu inflaatio kipuaa lähes 5 prosenttiin, kun Saksassa se jää alle 3 prosentin – täsmälleen saman keskuspankin alaisuudessa. Ero on rakenteellinen, ja se on selkein esimerkki euron "one size fits none" -ongelmasta.
YKHI vs. KHI — miksi euroalueen inflaatiota mitataan eri mittapuulla
Luku, jota EKP tavoittelee, on YKHI, ei oman maasi kansallinen kuluttajahintaindeksi. Yleensä ne liikkuvat samaan tahtiin, mutta erot ovat todellisia ja toisinaan kyllin suuria, jotta niillä on merkitystä.