Mistä sähkön hinta muodostuu? Merit order, verkko ja verot

Vuonna 2025 EU:n kotitalous, joka käytti sähköä 2 500–5 000 kWh vuodessa, maksoi keskimäärin 28,9 senttiä jokaisesta kilowattitunnista. Eurostat jakaa tämän hinnan kolmeen osaan: 12,5 senttiä energiasta ja toimituksesta, 8,2 senttiä verkosta ja 8,3 senttiä veroista, veronluonteisista maksuista ja muista maksuista, alv mukaan lukien (osat on pyöristetty erikseen). Sama kilowattitunti maksoi Unkarissa 10,8 senttiä ja Saksassa 38,5 senttiä. Kolmea osaa ohjaavat eri tekijät. Ensimmäinen liittyy tukkumarkkinaan, jolla hinnan määräävät merit order -niminen sääntö ja usein kaasu. Toinen kattaa sähköverkon. Kolmas koostuu veroista, veronluonteisista maksuista ja muista maksuista. Artikkeli käy ne läpi yksi kerrallaan ja esittää jokaisen vaiheen tiedot ja lähteen.

Kolme osaa jokaisessa kilowattitunnissa

Eurostat julkaisee kotitalouksien sähkön hinnan vuosittaiset osatekijät (nrg_pc_204_c). Jaottelu noudattaa kaasun ja sähkön hintatilastoja koskevaa EU:n asetusta, jonka toisessa liitteessä määritellään kolme pääkomponenttia (asetus (EU) 2016/1952):

• Energia ja toimitus: tuotanto, aggregaatio, tasesähkö, toimitetun energian kustannukset, asiakaspalvelut, jälkimarkkinointi ja muut toimituskustannukset.
• Verkko: siirto- ja jakelutariffit, siirto- ja jakeluhäviöt, verkkokustannukset, myynnin jälkeiset palvelukustannukset, järjestelmän palvelukustannukset sekä mittarivuokra ja mittauskustannukset.
• Verot, veronluonteiset maksut ja muut maksut: alv:n, uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseen liittyvien maksujen, kapasiteettimaksuihin ja energiavarmuuteen liittyvien maksujen, ympäristöverojen, ydinalaan liittyvien maksujen ja jäännösryhmän summa.

Asetuksen mukaan hintoihin sisältyvät kaikki suoritettavat maksut, joista on vähennetty mahdolliset alennukset ja hyvitykset ja joihin on lisätty muut maksut, kuten mittarivuokra ja kiinteät maksut. Tässä esitetyt luvut koskevat Eurostatin kulutusluokkaa DC (2 500–4 999 kWh vuodessa), jota myös tämän sivuston sähkön hintasivut käyttävät. Osatekijöiden hinnat ovat vuosilukuja, joten ne voivat poiketa hieman näiden sivujen vuosipuoliskohinnoista.

Miten kolme osaa ovat muuttuneet vuodesta 2019

Taulukossa on EU:n keskiarvo (27 maata) kultakin vuodelta, senteissä kilowattituntia kohden, sekä kunkin osan osuus hinnasta.

Lähde: Eurostat, nrg_pc_204_c, EU27, kulutusluokka DC, euroa; hinta on kolmen osan summa; osuudet hinnasta suluissa, pyöristettyinä.

Esiin nousee kolme asiaa. Energian ja toimituksen osa nousi 6,7 sentistä vuonna 2019 16,6 senttiin vuonna 2023 ja on sen jälkeen laskenut. Verkon osa nousi joka vuosi, 6,0 sentistä 8,2 senttiin. Veroista muodostuva osa puolestaan laski 8,6 sentistä vuonna 2021 5,3 senttiin vuonna 2022 ja nousi sitten takaisin 8,3 senttiin. Eurostat toteaa, että sen vuosipuoliskokohtaiset veroosuudet ”heijastavat hallitusten toimenpiteiden vaikutusta, joilla EU:n kotitalouksien sähkökustannuksia lievennettiin vuonna 2022, ja näiden toimenpiteiden asteittaista purkamista vuodesta 2023 lähtien”: verojen osuus oli 14,7 % vuoden 2022 toisella vuosipuoliskolla, matalin Eurostatin kuvaajissa esitetyllä jaksolla 2008–2025, ja 28,9 % vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla (Eurostat, Sähkön hintatilastot).

Tukkuhinta: miten merit order toimii

Energian ja toimituksen osa liittyy tukkumarkkinaan. EU:ssa markkina toimii marginaalihinnoittelun eli pay-as-clear-periaatteen mukaan: kaikki tuottajat saavat samalla hetkellä myymästään sähköstä saman hinnan. Euroopan komissio kuvaa sen vaihe vaiheelta: tuottajat tekevät tarjouksensa tuotantokustannustensa mukaan, tarjoukset etenevät halvimmasta lähteestä kalleimpaan, halvin sähkö ostetaan ensin, ja ”kun koko kysyntä on tyydytetty, kaikki saavat sen viimeisen tuottajan hinnan, jolta sähköä ostettiin” (Komissio, Sähkömarkkinoiden rakenne). Tarjousten järjestystä halvimmasta kalleimpaan kutsutaan nimellä merit order, ja viimeinen hyväksytty tarjous on marginaalitarjous.

Tarjoukset asetetaan järjestykseen rajatuotantokustannuksen eli yhden lisäyksikön tuottamisen muuttuvan kustannuksen mukaan. Komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) toteaa, että tämä kustannus koostuu tyypillisesti kolmesta osasta: polttoaineesta, EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisista hiilipäästöistä sekä muuttuvista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista. Kaasu-, kivihiili- ja ruskohiilivoimalat tarjoavat hinnan, jonka ”pääosin määrää taustalla olevan hyödykkeen hinta”, kun taas aurinko-, tuuli- ja vesivoiman muuttuvat tuotantokustannukset ovat lähellä nollaa, ja viimeinen hyväksytty tarjous määrää kaikille hyväksytyille tuottajille kyseisenä ajanjaksona maksettavan hinnan (JRC, Merit order ja hinnanmuodostuksen dynamiikka Euroopan sähkömarkkinoilla, 2023). JRC huomauttaa, että vuorokausimarkkinoiden hinnat muodostetaan alue kerrallaan, tavallisesti maa tai sitä pienempi alue, ja että rajasiirtoyhteydet antavat halvemman sähkön virrata kalliimmalle alueelle, kunnes yhteydet ovat täynnä. Komission mukaan vuorokausimarkkinoiden hinnat lasketaan 30. syyskuuta 2025 alkaen 15 minuutin välein tunnin sijaan.

Kuinka usein kaasu määrää hinnan

Sama JRC:n katsaus toteaa, että maakaasuvoimalat ”ovat usein merit order -järjestyksen marginaaliset teknologiayksiköt”. Euroopan energia-alan sääntelyviranomaiset sanovat samaa. ACER eli Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto kirjoitti vuoden 2022 arvioinnissaan markkinarakenteesta, että ”kaasuvoimalat määräävät usein sähkön marginaalihinnat EU:n sähkömarkkinoilla” (ACER, EU:n sähkön tukkumarkkinoiden rakenteen loppuarviointi) ja vuoden 2026 seurantaraportissaan, että ”kaasulla tuotettu sähkö määrää usein marginaalihinnan, erityisesti kulutushuippujen aikana” (ACER, Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoiden keskeiset kehityssuuntaukset, 2026). Hinnan määrääminen ei ole sama asia kuin sähkön tuottaminen. JRC:n vuoden 2022 EU-markkinoita koskevassa simulaatiossa kaasuvoimalat määräsivät hinnan 55 % ajasta, vaikka ne tuottivat 19 % EU:n sähköstä. Tämä on yhden vuoden mallitulos, ei havaittujen tuntien laskenta.

Verratessaan huippukuorman aikaisia tukkuhintoja Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa ACER yhdistää hintatason tuotantorakenteeseen: ”uusiutuvan energian ja ydinvoiman suuremmat osuudet alentavat tukkuhintojen tasoa”, kun taas ”suurempi riippuvuus kaasusta johtaa korkeampiin ja heilahtelevampiin hintoihin”. Se kuvaa myös kaasun muuttuvaa roolia: aurinkosähkön tuotannon kasvaessa kaasuvoimaloiden kysyntä ”supistuu päiväsaikaan”, mutta niiden tuntien määrä, joina kaasu on hinnan määräävä teknologia, ”on jälleen kasvanut, erityisesti iltaisten tehonnousujen ja heikkotuulisten jaksojen aikana”. ACERin huhtikuun 2022 arviointi kuvasi kriisiä ”pohjimmiltaan kaasun hintashokiksi, joka vaikuttaa myös sähkön hintoihin” ja katsoi, että nykyinen tukkumarkkinarakenne ”kannattaa säilyttää”, todettuaan, että se varmistaa tehokkaan ja varman sähkönsaannin suhteellisen normaaleissa markkinaolosuhteissa.

Tukkuhinnasta sähkölaskuun

Kotitalous ei maksa tukkuhintaa suoraan. ACERin vuoden 2026 raportin mukaan kotitalouksien kaasun ja sähkön hinnat ”ovat vakiintuneet kriisin jälkeiselle koholla olevalle tasolle”: kiinteähintaiset sopimukset ja hintasuojausstrategiat hidastivat tukkukustannusten laskun siirtymistä hintoihin, ja useat kriisiaikaiset verohelpotukset ja tukitoimet päättyivät. Tukkukustannukset siirtyvät energian ja toimituksen osaan, joka asetuksen määritelmän mukaan sisältää myös muita toimituskustannuksia, kuten tasesähkön, asiakaspalvelut ja jälkimarkkinoinnin. ACER arvioi energian ja toimituksen kustannusten olevan noin puolet kotitalouksien lopullisista hinnoista vuonna 2024 (se laskee keskiarvon kaikista kotitalouksien kulutusluokista); Eurostatin luokan DC tiedoissa tämä osa oli 49 % EU:n hinnasta vuonna 2024 ja 43 % vuonna 2025.

Miksi kilowattitunnin hinta vaihtelee maittain

Eurostat luettelee, mistä energian hinta EU:ssa riippuu: ”joukko erilaisia tarjonta- ja kysyntäolosuhteita, kuten geopoliittinen tilanne, kansallinen energiavalikoima, tuonnin monipuolistaminen, verkkokustannukset, ympäristönsuojelukustannukset, ankarat sääolosuhteet tai valmisteverojen ja verotuksen taso”. Osatekijätiedot näyttävät, missä hinnan osassa erot ovat. Taulukko kattaa EU:n 27 maata vuodelta 2025, hinnan mukaan järjestettynä.

Lähde: Eurostat, nrg_pc_204_c, 2025, kulutusluokka DC, euroa; hinta on kolmen osan summa. 23 maassa 27:stä summa poikkeaa alle 1 % sivuston sähkösivujen kahden vuosipuoliskohinnan keskiarvosta; Kypros, Tšekki ja Unkari poikkeavat 1,2–2,2 %, ja Irlannin osatekijät (33,8 senttiä) jäävät 7,2 % sen vuosipuoliskokeskiarvon (36,4 senttiä) alapuolelle.

• Energia ja toimitus vaihtelee Unkarin 2,5 sentistä Irlannin 22,9 senttiin, mikä on 20,4 sentin ero ja kolmesta osasta suurin.
• Verkko vaihtelee Kreikan 3,3 sentistä Irlannin 12,5 senttiin, mikä on 9,1 sentin ero (laskettu pyöristämättömistä arvoista).
• Verot, veronluonteiset maksut ja muut maksut vaihtelevat Luxemburgin −1,7 sentistä Tanskan 16,6 senttiin, mikä on 18,3 sentin ero; Tanskassa on myös hinnan suurin veroosuus, 48,6 %.

Asetuksen mukaan alennukset vähennetään hinnasta, ja aineistossa hyvitykset kirjataan erillisinä eriinä. Alankomaissa esimerkiksi ympäristöveroerä on −5,6 senttiä, ja sen lisäksi aineistossa on koodilla TAX_ENV_ALLOW kirjattu hyvityserä, 15,8 senttiä kilowattitunnilta; koko osa on yhteensä −1,4 senttiä. Eurostatin vuosipuoliskosarjassa verojen osuus on lisäksi negatiivinen Luxemburgissa ja Alankomaissa vuoden 2025 toisella vuosipuoliskolla (−6,3 % ja −5,2 %), ja Eurostat toteaa EU:n keskimääräisen veroosuuden nousseen 1,3 prosenttiyksikköä vuoden 2025 ensimmäisen ja toisen vuosipuoliskon välillä, ”pääosin tukien ja hyvitysten vähentämisen seurauksena”.

Mitä kolme osaa eivät kerro

• Järjestys vaihtelee valuutan mukaan. Eurostatin ostovoimastandardi (PPS) poistaa maiden väliset hintatasoerot. Eurostatin artikkelin kartassa (tiedot haettu huhtikuussa 2026) vuoden 2025 toiselta vuosipuoliskolta Romania (49,52 PPS 100 kWh:a kohden), Tšekki (38,65) ja Puola (37,15) ovat korkeimmat ja Malta (14,09), Unkari (15,10) ja Suomi (18,77) matalimmat, mikä on eri järjestys kuin euroissa.
• Yksi kulutusluokka. Taulukko koskee kotitalouksia, jotka käyttävät sähköä 2 500–4 999 kWh vuodessa. Eurostatin aineistossa on neljä muuta kulutusluokkaa, alle 1 000 kWh:sta vähintään 15 000 kWh:iin, ja niiden kilowattituntihinnat ovat erilaiset.
• Vuosittaiset osatekijät. Jaottelu on vuosittainen ja ulottuu vuoteen 2025. Sivuston vuosipuoliskohinnat julkaistaan aiemmin ja ulottuvat vuoteen 2026.
• Ei ennuste. Mikään tässä ei kerro, mihin suuntaan hinnat kehittyvät.

Mistä katsoa lisää tällä sivustolla

• Sähkön hintojen vertailu luettelee kaikki maat; maasivut, kuten Saksa ja Unkari, näyttävät vuosipuoliskohistorian, ja euroalueen sivu näyttää koontiluvun.
• Kotitalouksien kaasu noudattaa samoja sääntöjä: katso kaasun hintojen vertailu ja euroalueen kaasusivu.
• Hintojen keskussivu asettaa inflaation ja hintasarjat rinnakkain, ja euroalueen inflaatiosivulla on viimeisin kuukausittainen inflaatiovauhti.

Lyhyesti

• Kotitalouden kilowattitunnin hinnassa on kolme osaa: energia ja toimitus, verkkokustannukset sekä verot, veronluonteiset maksut ja muut maksut. EU:ssa vuonna 2025 ne olivat 12,5, 8,2 ja 8,3 senttiä, yhteensä 28,9 senttiä.
• Tukkuhinnan määrää merit order: halvimmat voimalat käynnistyvät ensin, ja viimeinen tarvittava määrää hinnan kaikille tuottajille. Kaasu määrää sen usein: JRC:n simulaatiossa vuodelta 2022 se määräsi hinnan 55 % ajasta mutta tuotti 19 % EU:n sähköstä.
• Kotitalouden hinta seuraa tukkuhintaa viiveellä kiinteähintaisten sopimusten ja hintasuojauksen kautta, ja siihen vaikuttavat myös verkot sekä verot ja hyvitykset.
• Maiden välinen ero on suurin energiassa ja toimituksessa (2,5 senttiä Unkarissa, 22,9 senttiä Irlannissa); verot vaihtelevat negatiivisesta 16,6 senttiin.

Luvut: Eurostat (kotitalouksien sähkön hinnan osatekijät nrg_pc_204_c, vuosipuoliskohinnat nrg_pc_204, Sähkön hintatilastot), asetus (EU) 2016/1952, Euroopan komissio (Sähkömarkkinoiden rakenne), komission Yhteinen tutkimuskeskus sekä ACER (EU:n sähkön tukkumarkkinoiden rakenteen loppuarviointi, 2022; Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoiden keskeiset kehityssuuntaukset, 2026). Lainaukset on suomennettu englanninkielisistä alkuperäisistä. euroflation on riippumaton seurantapalvelu, joka ei ole sidoksissa Eurostatiin, Euroopan komissioon, ACERiin tai EU:hun. Mikään tässä ei ole taloudellista neuvontaa.