Mitä inflaation kulutuskoriin kuuluu — painot ja maiden väliset erot
Inflaatio painottaa hinnat kotitalouksien kulutuksella. Ruoka on 15,4 % euroalueen korista ja 27,4 % Romanian korista, joten sama hinnannousu osuu eri tavoin.
Inflaatioluku on hintamuutosten keskiarvo, ja keskiarvo on painotettu. Vuonna 2026 euroalueen kulutuskorin painosta 15,4 % on elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia, 15,2 % liikennettä, 14,6 % asumista, vettä, sähköä, kaasua ja muita polttoaineita sekä 11,6 % ravintola- ja majoituspalveluja. Romanian korissa elintarvikkeiden osuus on 27,4 % mutta ravintoloiden vain 3,7 %; Espanjan korissa ravintolat painavat 18,1 %. Sama hinnannousu liikuttaa siksi jokaisen maan inflaatiolukua eri verran.
Painot, ei ostoslista
”Kulutuskori” kannattaa ymmärtää painojen joukkona. Eurostat julkaisee yhdenmukaisesta kuluttajahintaindeksistä (YKHI, engl. HICP) kotitalouksien kulutuksen luokituksen ja sen jokaiselle luokalle painon: luokan osuuden siitä rahasta, jonka kotitaloudet kuluttavat. Vuoden 2026 painot euroalueelle ja kaikille EU-maille ovat Eurostatin hyödykepainojen taulukossa prc_hicp_iw, joka on päivitetty viimeksi 17. syyskuuta 2026. Painot summautuvat kunkin maan ja vuoden osalta lukuun 1 000, joten paino 154 tarkoittaa 15,4 prosenttia.
YKHI kattaa ostokset, joita kotitaloudet tekevät maan alueella tulotasosta riippumatta, asukkaat ja vierailijat yhtä lailla. Eurostat kutsuu tätä ”kotimaakäsitteeksi”. Asukkaiden ulkomailla tekemät ostot jäävät sen ulkopuolelle.
Kaksi tasoa: painotetut luokat ja niiden sisällä tuotteet
Jokaisen maan tilastoviranomainen rakentaa indeksin kahdessa vaiheessa. Laki edellyttää indeksiä jokaisesta luokasta, jonka osuus kotitalouksien lopullisista rahamääräisistä kulutusmenoista on yli 0,1 %, ja kunkin luokan sisällä kansallinen tilastoviranomainen valitsee oman ”kansallisen korinsa”, joka koostuu edustavista tuotteista. Joka vuosi otantaan on otettava mukaan tuotteet, joiden osuus kulutuksesta on kasvanut yli tuhannesosan, ja pudotettava pois ne, joiden osuus on laskenut sen alle.
Saksan liittovaltion tilastovirasto havainnollistaa, miltä tämä näyttää sen kansallisessa kuluttajahintaindeksissä. Ylätasolla on noin 700 tavara- ja palvelulajia, suolasta ja pyyhkeistä elokuvalippuihin ja vuokriin, ja jokaisella on paino. Alataso muodostuu konkreettisista tuotteista, joiden hintoja kerätään, esimerkiksi jodisuolapaketista, ja sitä mukautetaan jatkuvasti, kun tuotteita poistuu ja uusia variantteja tulee markkinoille (Destatis, saksaksi). Saksan kansallisessa indeksissä painot pysyvät kiinteinä viisi vuotta, kun taas YKHI:ssä ne päivitetään joka vuosi.
Euroalueen kulutuskori vuonna 2026
Tammikuun 2026 tiedoista lähtien YKHI:ssä on käytössä uusi eurooppalainen luokitus, ECOICOP-versio 2, joka noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien COICOP 2018 -luokitusta. Siinä on 13 pääryhmää, kun vanhassa niitä oli 12: mukaan tuli uusi pääryhmä, johon kuuluvat henkilökohtainen hygienia, sosiaaliturva sekä muut tavarat ja palvelut, tietotekniikka siirtyi ryhmään ”informaatio ja viestintä”, ja vakuutus- ja rahoituspalvelut erotettiin muista palveluista. Taulukossa näkyvät kaikki 13 ryhmää euroalueelle ja kuudelle maalle.
| Osuus kulutuskorista vuonna 2026 (%) | Euroalue | Saksa | Ranska | Italia | Espanja | Puola | Romania |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat | 15,4 | 12,9 | 14,9 | 17,9 | 16,9 | 19,5 | 27,4 |
| Alkoholijuomat ja tupakka | 3,6 | 3,3 | 3,5 | 3,0 | 3,3 | 6,5 | 5,8 |
| Vaatetus ja jalkineet | 4,8 | 4,0 | 3,6 | 6,8 | 3,9 | 3,9 | 5,1 |
| Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet | 14,6 | 16,6 | 17,2 | 12,5 | 11,7 | 19,0 | 11,0 |
| Kalusteet, kotitalouskoneet ja tavanomainen kodinhoito | 5,8 | 6,0 | 4,5 | 7,1 | 4,8 | 5,0 | 6,9 |
| Terveys | 5,9 | 8,3 | 4,8 | 4,0 | 4,9 | 6,8 | 8,9 |
| Liikenne | 15,2 | 16,7 | 15,4 | 16,0 | 14,8 | 12,1 | 12,7 |
| Informaatio ja viestintä | 3,8 | 3,6 | 4,2 | 3,0 | 3,6 | 4,6 | 5,2 |
| Kulttuuri, urheilu ja vapaa-aika | 8,8 | 10,5 | 8,4 | 6,1 | 9,1 | 5,6 | 5,4 |
| Koulutus | 1,1 | 1,0 | 0,9 | 1,0 | 1,5 | 0,9 | 4,0 |
| Ravintola- ja majoituspalvelut | 11,6 | 7,5 | 11,0 | 12,7 | 18,1 | 5,4 | 3,7 |
| Vakuutus- ja rahoituspalvelut | 3,0 | 3,4 | 4,3 | 2,8 | 2,2 | 3,7 | 0,4 |
| Henkilökohtainen hygienia, sosiaaliturva ja muut tavarat ja palvelut | 6,5 | 6,2 | 7,5 | 7,2 | 5,4 | 6,9 | 3,4 |
Euroalueella tarkoitetaan tässä niitä 21 maata, jotka käyttävät euroa vuonna 2026. Sarakkeet on pyöristetty, joten niiden summa vaihtelee välillä 99,9–100,2. Huumausaineet kuuluvat luokitukseen mutta eivät YKHI:hin.
Miksi sama hinnanmuutos liikuttaa maita eri tavoin
Hyödykkeen vaikutus inflaatioon on likimain sen paino kerrottuna sen hinnanmuutoksella. Eurostat laskee vaikutukset menetelmällä, joka takaa niiden summautumisen kokonaisinflaatioksi, joten julkaistu vaikutus voi poiketa hieman tästä laskutoimituksesta. Elokuussa 2026 euroalueen energian hinnat olivat tämän sivuston tietojen mukaan 14,3 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Painon ollessa 9,0 % energia toi kuukauden 3,2 prosentin inflaatiosta noin 1,3 prosenttiyksikköä, ja Eurostatin julkaisema vaikutus on 1,29 prosenttiyksikköä. (Syyskuun ennakkoarvio asettaa energian 18,8 prosenttiin, mutta 12. lokakuuta 2026 Eurostatin vaikutustaulukko päättyi elokuuhun.) Palvelut (46,8 % korista) vaikuttivat 1,43 prosenttiyksikköä, elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka 0,22 ja muut teollisuustuotteet kuin energia 0,30.
Neljän vakiokomponentin painot vaihtelevat maittain suuresti:
| Osuus kulutuskorista vuonna 2026 (%) | Euroalue | Saksa | Ranska | Italia | Espanja | Puola | Romania |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka | 18,9 | 16,2 | 18,4 | 20,9 | 20,2 | 26,0 | 33,2 |
| Energia | 9,0 | 8,9 | 8,7 | 10,9 | 8,8 | 12,2 | 11,5 |
| Muut teollisuustuotteet kuin energia | 25,2 | 27,6 | 23,8 | 26,0 | 19,6 | 28,9 | 28,6 |
| Palvelut | 46,8 | 47,4 | 49,1 | 42,2 | 51,4 | 32,9 | 26,7 |
| Kokonaisindeksi ilman energiaa, elintarvikkeita, alkoholia ja tupakkaa | 72,0 | 74,9 | 72,9 | 68,1 | 70,9 | 61,8 | 55,3 |
Oletetaan, että elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hinnat nousevat 10 % ja kaikki muu pysyy ennallaan. Se lisää euroalueen inflaatiota noin 1,9 prosenttiyksikköä, Saksassa 1,6 ja Romaniassa 3,3, jossa kolmannes korista kuluu näihin eriin. Palveluissa asia on päinvastoin: ne ovat 51,4 % Espanjan korista ja 26,7 % Romanian korista, joten palvelujen hintojen nousu vaikuttaa Espanjan inflaatioon noin kaksi kertaa niin paljon kuin Romanian.
Ravintolat ja majoituspalvelut eroavat vielä enemmän. Espanjassa niiden paino on 18,1 %, lähes viisinkertainen verrattuna Romanian 3,7 prosenttiin. Vierailijat ovat osa tätä painoa, koska YKHI laskee mukaan myös ei-asukkaiden kulutuksen maan sisällä, mutta eivät sen suurin osa: Espanjan kansallinen kuluttajahintaindeksi, joka kattaa asukkaat, antaa samalle ryhmälle painon 17,0 % (INE). Miksi Portugalin inflaatio seuraa turisteja esittelee maan, jossa vierailijoiden vaikutus on suurempi.
Miten painot määritetään ja päivitetään
Painot tulevat kansantalouden tileistä. Pääasiallinen lähde on kotitalouksien lopullinen rahamääräinen kulutusmeno, joka otetaan yhtä tai kahta vuotta aiemmista kansantalouden tileistä; sitä täydennetään kotitaloustutkimuksilla, toimialatilastoilla ja muilla lähteillä. Eurostat julkaisee uudet painot joka vuosi tammikuun tietojen yhteydessä, ja tammikuun tiedote julkaistaan helmikuun loppupuolella, muita kuukausia myöhemmin, jotta päivitys ehditään tehdä.
Tästä seuraa kaksi varaumaa. Painot kuvaavat mennyttä kulutusta, joten äkillinen muutos siinä, mitä ihmiset ostavat, näkyy korissa vasta seuraavassa päivityksessä. Lisäksi tammikuun 2026 luokitusmuutos ei ole sellaisenaan vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa: rahapelit (arpajaiset, vedonlyönti ja pelit) tulivat YKHI:hin kyseisenä tammikuuna 1,3 prosentin osuudella euroalueen korista (Irlannin alle 0,1 prosentista Kyproksen 3,1 prosenttiin), ja indeksin vertailuvuosi siirtyi vuodesta 2015 vuoteen 2025. Kokonaisinflaatio jätettiin tarkoituksella ennalleen takautuvissa aikasarjoissa; EKP huomauttaa, että ainoat erot, enintään 0,1 prosenttiyksikköä euroalueen vuosi-inflaatiossa, johtuvat pyöristyksestä vertailuvuoden vaihtuessa.
Mitä kulutuskoriin ei kuulu
Eurostat luettelee luokat, joita YKHI ei kata: huumausaineet, asuntojen laskennalliset vuokrat (vuokra, jonka omistusasujat ikään kuin maksavat itselleen), prostituutio, henkivakuutukset, terveyteen liittyvät julkiset vakuutukset ja välilliset rahoituspalvelut eli FISIM. Itse asunnon kustannuksista YKHI laskee mukaan vain todelliset vuokrat (5,8 % euroalueen korista vuonna 2026; Saksassa ja Ranskassa 7,5 %, Romaniassa 0,6 %); omistusasujien laskennallinen vuokra ja luottojärjestelyistä, kuten asuntolainasta, maksettavat korot jäävät sen ulkopuolelle. Asuntojen hinnat, vuokrat ja inflaatio kertoo, mitä tämä tekee luvulle, ja YKHI vs. KHI selittää, miksi kansalliset indeksit, jotka sisältävät omistusasumisen, voivat poiketa siitä.
Painot kuvaavat kaikkia kotitalouksia yhdessä, Eurostatin sanoin ”tuloista riippumatta”. Kotitalous, joka käyttää keskimääräistä suuremman osan rahoistaan ruokaan tai polttoaineisiin, on painoiltaan erilainen, ja siksi sen oma inflaatiovauhti poikkeaa julkaistusta.
Näin tämä näkyy euroflation-sivustolla
Jokaisen maan sivulla näytetään kyseisen maan oman kulutuskorin YKHI-inflaatio, joten korien erot ovat yksi syy siihen, että Saksa, Espanja ja Romania voivat raportoida samalta kuukaudelta eri lukemat. Euroalueen sivulla näkyy kokonaisluku sen taustalla olevine energia-, elintarvike- ja palvelukomponentteineen, ja maiden vertailu asettaa maat järjestykseen. Elintarvikekomponentista lisää artikkelissa elintarvikeinflaatio vs. kokonaisinflaatio.
Lyhyesti
- ”Kori” on joukko painoja: kunkin luokan osuus kotitalouksien kulutuksesta, vuonna 2026 13 pääryhmää.
- Painot määritetään kansantalouden tileistä ja tutkimuksista ja päivitetään joka tammikuu, joten ne vaihtelevat maittain: ruoan osuus on euroalueen korista 15,4 %, Romaniassa 27,4 % ja Saksassa 12,9 %.
- Hinnannousu vaikuttaa inflaatioon likimain painonsa ja suuruutensa tulona: energia, jonka paino euroalueen korissa on 9,0 % ja jonka hinta nousi 14,3 %, vaikutti elokuussa 2026 1,29 prosenttiyksikköä.
- Omistusasuminen, huumausaineet ja eräät rahoituserät eivät kuulu koriin.
Lähde: Eurostat, YKHI:n hyödykepainot (prc_hicp_iw, ECOICOP-versio 2, vuoden 2026 painot, päivitetty 17. syyskuuta 2026), YKHI:n vaikutukset euroalueen vuosi-inflaatioon (prc_hicp_ctr, elokuu 2026) ja YKHI:n vuosimuutokset (prc_hicp_minr); Eurostatin YKHI:n viitemetatiedot (prc_hicp_esms); Eurostatin tiedote sekä kysymykset ja vastaukset vuoden 2026 luokitusmuutoksesta; EKP:n talouskatsaus 3/2026, laatikko ”What's new in the HICP?”; Destatis. Haettu 12. lokakuuta 2026. euroflation on riippumaton seurantapalvelu, eikä se ole sidoksissa EKP:hen, Eurostatiin tai EU:hun. Mikään tässä esitetty ei ole sijoitusneuvontaa.