euroflation.
Selitykset

Pohjainflaatio vs. kokonaisinflaatio: mitä kumpikin mittaa ja miksi ne eroavat

Pohjainflaatio ei sisällä energiaa, ruokaa, alkoholia eikä tupakkaa. Euroalue elokuussa 2026: pohjainflaatio 2,4 %, kokonaisinflaatio 3,2 %.

euroflation · 12. lokakuuta 2026 · 7 min

Elokuussa 2026 euroalueen inflaatio oli 3,2 % ja pohjainflaatio 2,4 %. Syyskuun ennakkoarviossa lukupari on 3,8 % ja 2,5 %. Yli kaksi vuotta sitä ennen järjestys oli päinvastainen: syyskuusta 2023 helmikuuhun 2026 pohjainflaatio oli kokonaisinflaatiota korkeampi jokaisena 30 kuukautena. Kumpikaan luku ei ole väärä. Ne vastaavat eri kysymyksiin, ja niiden välinen ero on jo sellaisenaan tietoa.

Kaksi lukua samasta korista

Kokonaisinflaatio on yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) kaikille hyödykkeille: kaikki, mitä koriin kuuluu. EKP:n 2 %:n tavoite on asetettu juuri tälle mittarille. EKP:n vuoden 2025 strategiakatsauksessa todetaan, että hintavakaustavoite ”ilmaistaan määrällisesti kokonaisinflaation avulla”.

Pohjainflaatio on sama indeksi, josta on poistettu epävakaimmat osat. EKP:ssa pohjainflaatiolla tarkoitetaan YKHI:tä ilman energiaa ja elintarvikkeita, ja EKP itse kutsuu sitä nimellä HICPX. Sen tilastoissa ”elintarvikkeisiin” kuuluvat alkoholi ja tupakka, joten EKP:n mittari (HICPX) ja Eurostatin ”kokonaisindeksi ilman energiaa, elintarvikkeita, alkoholia ja tupakkaa” ovat sama sarja. Tämä sarja on jokaisen tämän sivuston inflaatiosivun pohjainflaatioluvun takana.

Vuonna 2026 poisjätetyt erät painavat 28,0 % euroalueen korista ja jäljelle jäävä osa 72,0 %. Eurostat toteaa, että energia sekä elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka ”muodostavat alle kolmanneksen euroalueen menoista, mutta ne voivat vaikuttaa merkittävästi kokonaisinflaatioon, koska niiden hinnat vaihtelevat selvästi muita komponentteja enemmän”. Taulukko jakaa korin Eurostatin vakiokomponentteihin.

Euroalue (21 jäsenmaata)Paino 2026 (%)Elokuu 2026, vuosimuutos (%)Syyskuu 2026, ennakkoarvio (%)
Kokonaisindeksi (kokonaisinflaatio)100,03,23,8
Energia9,014,318,8
Elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka18,91,11,4
Muut teollisuustuotteet kuin energia25,21,21,1
Palvelut46,83,03,2
Pohjainflaatio: kaikki paitsi energia, elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka72,02,42,5

Pohjainflaatio muodostuu kahdesta viimeisestä komponentista yhdessä: muista teollisuustuotteista kuin energiasta sekä palveluista. Painot näyttävät, miten palat sopivat yhteen, ja ne selitetään artikkelissa mitä inflaation kulutuskoriin kuuluu. Eurostatin julkaisemat osuudet elokuun kokonaisinflaatiosta olivat seuraavat: palvelut 1,43 prosenttiyksikköä, energia 1,29, muut teollisuustuotteet kuin energia 0,30 sekä elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka 0,22. Energia, jonka osuus korista on 9,0 %, tuotti 1,29 kokonaisinflaation 3,2 prosenttiyksiköstä. Syyskuun luvut ovat Eurostatin ennakkoarvio; täydellinen syyskuun julkistus on ajoitettu 16. lokakuuta 2026.

Miksi keskuspankit katsovat pohjainflaatiota

EKP:n perustelu liittyy vaihteluun. Vuoden 2018 analyysissään pohjainflaatiosta EKP selittää, että öljyn hinta heilahtelee ja voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa suoraan ja voimakkaasti energian hintoihin, ja että vuodenaikaan nähden epätavallinen sää voi nostaa jalostamattomien elintarvikkeiden hintoja rajusti. Pohjainflaation mittarit ovat EKP:n sanoin olemassa, jotta voidaan arvioida, ”missä kokonaisinflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä sen jälkeen, kun tilapäiset tekijät ovat poistuneet”. Pohjainflaatio on niistä tunnetuin, ja EKP:n neuvosto perustaa korkopäätöksensä inflaationäkymiin ja niihin liittyviin riskeihin, tuoreisiin tietoihin, ”pohjainflaation dynamiikkaan” sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuuteen.

Ajatus ei ole vain eurooppalainen. Britannian tilastoviranomainen ONS (Office for National Statistics) määrittelee pohjainflaation KHI:ksi ilman energiaa, elintarvikkeita, alkoholia ja tupakkaa (core CPI), eli samat neljä ryhmää. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve asettaa 2 %:n tavoitteensa PCE-kokonaisinflaatiolle ja seuraa PCE-indeksiä ilman elintarvikkeita ja energiaa, ja sen omin sanoin tämä mittari ”on historiallisesti ollut parempi tulevan inflaation indikaattori”.

Samaa logiikkaa voi soveltaa lukuja luettaessa. Kuukausi, jolloin öljyn hinta hyppää, liikuttaa kokonaisinflaatiota heti ja pohjainflaatiota paljon vähemmän. Kun vaihtelua mitataan vuosimuutoksen kuukausittaisten muutosten keskihajonnalla joulukuusta 2000 lähtien, euroalueen kokonaisinflaatio liikkuu 0,35 prosenttiyksikköä, pohjainflaatio 0,21 ja pelkkä energia 2,63. Palvelut, joiden osuus korista on 46,8 %, ovat lähes yhtä vakaita kuin pohjainflaatio (0,25 vs. 0,21).

Mitä pohjainflaatio ei kerro

EKP luettelee itse mittarin rajat.

  • Se ei ole tavoite. Keskuspankit muotoilevat tavoitteensa tyypillisesti kokonaisinflaation avulla, ja pohjainflaation mittarit ”eivät kuvaa elinkustannuksia”, kirjoitti EKP vuonna 2018. Kotitaloudet ostavat energiaa ja ruokaa, joten niiden jättäminen pois ei tee niistä halvempia, ja EKP huomauttaa, että ihmiset panevat merkille usein toistuvat, omasta pussista maksetut ostokset, kuten bensiinin ja leivän, enemmän kuin muut.
  • Se ei ole vapaa energiasta. EKP totesi vuonna 2023, että pohjainflaatio pysyi korkeana osittain ”aiempien energianhinnan nousujen sitkeän vaikutuksen vuoksi koko talouden hintoihin”, ja vuonna 2026, että korkeampien energianhintojen ”odotetaan heijastuvan vähitellen pohjainflaatioon ja elintarvikkeiden hintainflaatioon”.
  • Se voi silti vääristyä. EKP:n esimerkki on pääsiäisen ajoitus vuonna 2017, joka liikutti pohjainflaatiota, sekä vaatealennusmyyntien ajoitus.
  • Yhtä parasta mittaria ei ole. EKP sanoo, ettei mikään pohjainflaation mittari ole paras kaikissa tilanteissa ja että ne ovat ”vain ensikatsaus”.

Siksi EKP seuraa yhden mittarin sijaan useita indikaattoreita. HICPXX jättää lisäksi pois matkailuun liittyvät erät sekä vaatteet ja jalkineet; typistetyt keskiarvot ja painotettu mediaani ovat muita poissulkemiseen perustuvia mittareita. Toiset perustuvat toiseen ajatukseen: Supercore kattaa ne YKHI:n erät, jotka ovat herkkiä suhdannekierrolle, kotimainen inflaatio kattaa erät, joiden tuontisisältö on pieni (pääasiassa palvelut), ja inflaation pysyvä ja yhteinen komponentti (PCCI) on mallipohjainen.

Ero ajassa

Pohjainflaatiolla ja kokonaisinflaatiolla on yhteinen kori, joten pitkällä aikavälillä ne liikkuvat yhdessä, ja ero syntyy energiasta ja elintarvikkeista. Sivuston euroalueen datassa joulukuusta 2000 lähtien kokonaisinflaatio on ollut pohjainflaatiota korkeampi 188 kuukautena 310:stä, yhtä suuri 13 kuukautena ja matalampi 109 kuukautena. Vuosina 2001–2019 kuukausiluvut olivat keskimäärin 1,7 % kokonaisinflaatiolle ja 1,4 % pohjainflaatiolle. EKP:n vuoden 2023 analyysi selittää, miksi pohjainflaatio on keskimäärin matalampi: euroalueen otoksessa energiaan ja elintarvikkeisiin ”kohdistui enimmäkseen ylöspäin vieviä sokkeja, ja ne kasvoivat nopeammin kuin muut komponentit”.

Kuukausi, euroalueKokonaisinflaatio (%)Pohjainflaatio (%)Energia (%)Kokonaisinflaatio miinus pohjainflaatio (prosenttiyksikköä)
Joulukuu 20215,02,625,8+2,4
Lokakuu 202210,75,141,2+5,6
Maaliskuu 20236,95,7−0,9+1,2
Lokakuu 20232,94,2−11,1−1,3
Joulukuu 20242,42,70,1−0,3
Helmikuu 20261,92,4−3,1−0,5
Elokuu 20263,22,414,3+0,8
Syyskuu 2026 (ennakkoarvio)3,82,518,8+1,3

Kokonaisinflaatio huipentui 10,7 %:iin lokakuussa 2022 tässä käytetyssä 21 maan sarjassa (Eurostatin julkaisemassa euroalueen luvussa 10,6 %), jolloin pohjainflaatio oli 5,1 % ja energian hinnat 41 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Pohjainflaatio huipentui myöhemmin, 5,7 %:iin helmi- ja maaliskuussa 2023, kun energiainflaatio oli jo laskenut 13,6 %:iin ja sitten −0,9 %:iin. Sitten järjestys kääntyi. Syyskuusta 2023 helmikuuhun 2026 pohjainflaatio oli kokonaisinflaatiota korkeampi kaikkina 30 kuukautena. Tänä aikana energian hinnat eivät olleet koskaan yli 1,9 % korkeammat kuin vuotta aiemmin (alemmat tai ennallaan 24 kuukautena 30:stä), kun taas palveluinflaatio pysyi 3,1 %:n ja 4,7 %:n välillä. Maaliskuussa 2026 energia kääntyi nousuun (+5,1 % vuodessa), ja kokonaisinflaatio nousi jälleen pohjainflaation yläpuolelle.

Ero maittain

Sama laskutoimitus pätee jokaisessa taloudessa, mutta painot ja sokit ovat erilaisia. Elokuussa 2026 kokonaisinflaatio oli pohjainflaatiota korkeampi 20 maassa tämän sivuston 30 maasta ja matalampi 10 maassa.

Elokuu 2026Kokonaisinflaatio (%)Pohjainflaatio (%)Energia (%)Kokonaisinflaatio miinus pohjainflaatio (prosenttiyksikköä)
Luxemburg4,01,917,5+2,1
Italia3,21,717,1+1,5
Ranska2,61,316,5+1,3
Espanja4,63,617,1+1,0
Euroalue3,22,414,3+0,8
Puola3,53,010,3+0,5
Saksa2,92,69,4+0,3
Ruotsi0,31,24,9−0,9
Romania6,37,311,9−1,0
Unkari1,83,81,6−2,0
Islanti6,18,2−11,2−2,1

Taulukossa on kummassakin suunnassa suurimman eron maa sekä valikoima muita väliltä, muun muassa Saksa, Ranska, Italia ja Espanja. Kun energiainflaatio on pohjainflaatioon verrattuna pieni, kokonaisinflaatio jää sen alapuolelle: Unkarin energian hinnat nousivat 1,6 % pohjainflaation ollessa 3,8 %, ja Islannin energian hinnat laskivat 11,2 % pohjainflaation ollessa 8,2 %. Romaniassa kokonaisinflaatiota painaa alaspäin ruoka, jonka hinnat nousivat vuodessa 2,7 %; elintarvikkeet, alkoholi ja tupakka vievät kolmanneksen korista. Painot ovat yhtä tärkeitä kuin hintojen liikkeet: energian osuus on Saksan korista 8,9 % ja Puolan korista 12,2 %. Täydet painot löytyvät artikkelista mitä inflaation kulutuskoriin kuuluu.

Miten lukea molempia yhdessä

  • Lue molemmat. Kokonaisinflaatio on se, mihin EKP tähtää ja mitä hinnoille tapahtui. Pohjainflaatio on näistä kahdesta vakaampi ja ensimmäinen viite siitä, mikä on pysyvää.
  • Katso eroa ennen tasoa. Suuri positiivinen ero tarkoittaa, että energia tai ruoka tekee työn, ja negatiivinen ero sitä, että ne painavat kokonaisinflaatiota alas.
  • Tarkista osat. Jokainen tämän sivuston inflaatiosivu näyttää pohjainflaation, energian, elintarvikkeet ja palvelut kokonaisinflaation rinnalla, sekä euroalueelle että jokaiselle maalle, ja vertailu asettaa kokonaisinflaatiolukemat riviin.
  • Muista julkistusvaihe. Uusin kuukausi on ennakkoarvio, jonka Eurostat myöhemmin vahvistaa tai tarkistaa; artikkeli YKHI:n ennakkoarvio ja lopullinen luku näyttää, miten.

EKP:n tehtävän toisesta puolesta kerrotaan artikkelissa miten EKP asettaa korkonsa, ja yksittäisestä komponentista artikkelissa elintarvikeinflaatio vs. kokonaisinflaatio.

Lyhyesti

  • Kokonaisinflaatio on kaikkien hyödykkeiden YKHI ja EKP:n tavoitemittari. Pohjainflaatio jättää pois energian, elintarvikkeet, alkoholin ja tupakan, joiden osuus euroalueen korista on vuonna 2026 28,0 %.
  • Pohjainflaatio liikkuu kuukaudesta toiseen vähemmän, minkä vuoksi EKP käyttää sitä ensikatsauksena taustalla olevaan trendiin. Se ei ole elinkustannukset eikä tavoite.
  • Elokuussa 2026 euroalueen luvut olivat 3,2 % (kokonaisinflaatio) ja 2,4 % (pohjainflaatio); energia oli +14,3 %.
  • Ero vaihtaa merkkiä: pohjainflaatio oli kokonaisinflaatiota korkeampi 30 kuukautta syyskuusta 2023 alkaen, ja se on taas sen alapuolella maaliskuusta 2026 lähtien.

Lähde: Eurostat, YKHI:n vuosimuutokset (prc_hicp_minr, euroalue EA21, elokuun 2026 lopulliset luvut ja syyskuun 2026 ennakkoarvio) ja erien painot (prc_hicp_iw, 2026); Eurostatin euroindikaattoreiden julkistukset 17. syyskuuta ja 2. lokakuuta 2026; EKP:n talouskatsaus 4/2018 (artikkeli pohjainflaatiosta), 5/2023 (katsaus ja laatikko), 4/2026 ja 6/2026; EKP:n strategiakatsaus, 30. kesäkuuta 2025. Huiput, keskiarvot ja kuukausimäärät ovat euroflationin laskelmia samoista sarjoista. Euroalueen luvut ovat 21 maan sarja (EA21); Eurostatin virallinen aggregaatti, jonka koostumus muuttuu ajan myötä, poikkeaa joinakin kuukausina muutaman kymmenyksen prosenttiyksikköä (esimerkiksi lokakuu 2022: kokonaisinflaatio 10,6 % vs. 10,7 %, energia 41,5 % vs. 41,2 %). Muut lähteet: ONS:n elokuun 2026 kuluttajahintainflaatiota koskeva tiedote, Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven Monetary Policy Report heinäkuulta 2026, EKP:n selitys ”Mitä inflaatio on?”. Haettu 12. lokakuuta 2026. euroflation on riippumaton seurantapalvelu, eikä se ole sidoksissa EKP:hen, Eurostatiin tai EU:hun. Mikään tässä esitetty ei ole sijoitusneuvontaa.