euroflation.

EKP:n korkopäätös

EKP:n talletuskorko
2,50 %
+25 korkopistettä
viimeksi muutettu 16. syyskuuta 2026 · Lähde: EKP
Perus­rahoitus­korko
2,65 %
Maksu­valmius­luotto
2,90 %
€STR
2,44 %
Seuraava päätös
17. joulukuuta 2026
28 päivän kuluttua · EKP:n neuvoston rahapoliittinen kokous

Mitä joukkolainamarkkinat kertovat EKP:n koroista

Euroalueen AAA-luokiteltujen valtionlainojen tuotot viittaavat siihen, että lyhyet korot ovat vuoden päästä noin 3,20 %, mikä on yli EKP:n nykyisen talletuskoron (2,50 %).

Euroalueen AAA-luokiteltujen valtionlainojen tuotoista johdetut termiinikorot, tilanne 18. marraskuuta 2026
AjankohtaTermiinikorkoEro talletuskorkoon
Tänään: EKP:n talletuskorko2,50 %–
3 kuukauden päästä2,83 %+0,33 %-yks.
6 kuukauden päästä3,05 %+0,55 %-yks.
9 kuukauden päästä3,16 %+0,66 %-yks.
1 vuoden päästä3,20 %+0,70 %-yks.
18 kuukauden päästä3,20 %+0,70 %-yks.
2 vuoden päästä3,16 %+0,66 %-yks.

Nämä ovat euroalueen AAA-luokiteltujen valtionlainojen tuottokäyrästä luettuja termiinikorkoja. Ne sisältävät maturiteettipreemion, joten ne ovat joukkolainamarkkinoiden hintoja, eivät EKP:n antamaa ohjausta eivätkä euroflationin ennustetta.

Mitä EKP:n kyselyyn vastanneet analyytikot odottavat ↗ · EKP:n Survey of Monetary Analysts -kysely, tulossivu (englanniksi)

Lähde: EKP:n tietoportaali, tuottokäyrä (YC), AAA-luokitellut valtionlainat, hetkelliset termiinikorot · 18. marraskuuta 2026. Erot talletuskorkoon ovat euroflationin laskemia.

Ohjauskorko ja 2 prosentin inflaatiotavoite

Euroalueen inflaatio
4,0 %
lokakuu 2026
EKP:n tavoite
2 %
Ero tavoitteeseen: +2,0 %-yks.
EKP:n talletuskorko
2,50 %
16. syyskuuta 2026

EKP päättää koko euroalueen yhteisestä ohjauskorosta ja tavoittelee 2 prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen YKHI-inflaatio on 4,0 % (lokakuu 2026) eli tavoitteen yläpuolella, kun taas talletuskorko on 2,50 %. Juuri näiden kahden väliseen eroon EKP:n neuvosto pyrkii vaikuttamaan, kun se päättää nostaa korkoa, pitää sen ennallaan tai laskea sitä.

EKP:n tärkein ohjauskorko eli talletuskorko on 2,50 %, ja viimeisin muutos tehtiin 16. syyskuuta 2026, kun EKP:n neuvosto nosti sitä 25 korkopisteellä. Seuraava korkopäätös tehdään 17. joulukuuta 2026. Korko on sama kaikissa 21 euroalueen jäsenmaassa – siksi inflaatio voi saman rahapolitiikan alla vaihdella Baltian maiden yli 5 prosentin lukemista Saksan lähes tavoitteen mukaiseen tasoon.

Miten EKP:n koronmuutos välittyy talouteen

Talletuskorko on perusta koroille, joita euroalueen kotitaloudet ja yritykset todellisuudessa maksavat. Kun EKP muuttaa ohjauskorkojaan, muutos välittyy – viiveellä – asuntolainojen, yrityslainojen ja valtion lainanoton kustannuksiin:

EKP:n talletuskoron kehitys
Lähde: EKP:n tietoportaali (ohjauskorot, €STR) · kokouspäivät: EKP:n kalenteri

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on EKP:n korko nyt?
EKP:n tärkein ohjauskorko eli talletuskorko on 2,50 %, ja sitä muutettiin viimeksi 16. syyskuuta 2026.
Milloin on EKP:n seuraava korkopäätös?
EKP:n neuvoston seuraava rahapoliittinen päätös tehdään 17. joulukuuta 2026, 28 päivän kuluttua.
Mitkä ovat EKP:n kolme ohjauskorkoa?
Talletuskorko on 2,50 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 %.
Mikä on EKP:n inflaatiotavoite?
EKP tavoittelee 2 prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä euroalueen YKHI:llä mitattuna. Tavoite on symmetrinen: EKP:n neuvosto pitää tavoitetta nopeampaa ja sitä hitaampaa inflaatiota yhtä kielteisinä. Euroalueen inflaatio on tällä hetkellä 4,0 % (lokakuu 2026) eli tavoitteen yläpuolella.
Onko euroalueen inflaatio EKP:n tavoitteen ylä- vai alapuolella?
Euroalueen YKHI-inflaatio on 4,0 % (lokakuu 2026), kun EKP:n keskipitkän aikavälin tavoite on 2 % – inflaatio on siis tavoitteen yläpuolella. Talletuskorko on 2,50 %.
Mitä joukkolainamarkkinat kertovat EKP:n koroista?
Euroalueen AAA-luokiteltujen valtionlainojen tuotot viittaavat siihen, että lyhyet korot ovat vuoden päästä noin 3,20 %, mikä on yli EKP:n nykyisen talletuskoron (2,50 %). Nämä ovat euroalueen AAA-luokiteltujen valtionlainojen tuottokäyrästä luettuja termiinikorkoja. Ne sisältävät maturiteettipreemion, joten ne ovat joukkolainamarkkinoiden hintoja, eivät EKP:n antamaa ohjausta eivätkä euroflationin ennustetta.