euroflation.
Selitykset

Ostovoima ja reaalipalkat Euroopassa: mitä palkalla saa inflaation jälkeen

Vuosina 2019–2024 palkat ohittivat hinnat 19 maassa 26:sta ja jäivät niistä jälkeen 7 maassa. Miten reaalipalkka mitataan ja mitä sama raha ostaa eri maissa.

euroflation · 12. lokakuuta 2026 · 9 min

Vuosien 2019 ja 2024 välillä Italian keskimääräinen kokoaikainen palkka nousi 11,0 % ja kuluttajahinnat 18,5 %, joten sama palkka osti noin 6,3 % vähemmän. Bulgariassa palkat nousivat 76,9 % ja hinnat 31,1 %, joten palkalla sai noin 34,9 % enemmän. Kun palkka jaetaan hinnoilla, saadaan reaalipalkka, ja se on ostovoiman ensimmäinen merkitys: mitä palkalla saa verrattuna aiempaan vuoteen. Toinen merkitys vertaa maita: mitä sama raha ostaa Sofiassa, Berliinissä tai Lissabonissa. Tämä artikkeli käsittelee molempia, esittelee laskentatavan ja kertoo, missä kunkin mittarin luotettavuus loppuu.

”Ostovoiman” kaksi merkitystä

Nimellispalkka ilmoitetaan rahayksiköissä. Reaalipalkka saadaan jakamalla nämä yksiköt hintaindeksillä, joten se seuraa sitä, mitä palkalla voi ostaa. Kun Euroopan komissio raportoi reaalipalkoista, se kertoo menetelmänsä suoraan: ”Reaalipalkat laskettiin käyttämällä yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä deflaattorina” (Työmarkkina- ja palkkakehitys Euroopassa 2025, englanniksi). YKHI on EU:ssa yhdenmukaisella menetelmällä ja yhteisillä määritelmillä laskettu kuluttajahintaindeksi, jota käytetään pääasiassa inflaation mittaamiseen (Eurostatin sanasto); sitä käytetään tällä sivustolla kaikkialla, ja artikkeli YKHI vs. KHI selittää, miten se eroaa kansallisista indekseistä.

Maita vertailtaessa kysymys on toinen, koska hinnat eroavat palkkojen lisäksi. Eurostatin ostovoimastandardi (PPS) on ”keinotekoinen valuuttayksikkö”: teoriassa yhdellä PPS-yksiköllä saa saman määrän tavaroita ja palveluja kaikissa maissa, ja PPS-arvot johdetaan jakamalla kansallisen valuutan määrä maan ostovoimapariteetilla (Eurostatin sanasto). Ensimmäinen merkitys seuraa yhtä maata ajassa, toinen vertaa maita yhtenä ajankohtana. Ne vastaavat eri kysymyksiin, eikä niitä pidä sekoittaa.

Näin reaalipalkka lasketaan tässä

Palkkaluku on Eurostatin kokoaikatyöhön oikaistu keskipalkka palkansaajaa kohti (nama_10_fte), sama sarja, joka näkyy sivuston keskipalkkasivuilla. Eurostat laskee sen kansantalouden tilinpidosta: palkat ja palkkiot jaetaan palkansaajien lukumäärällä ja kerrotaan työvoimatutkimuksen suhdeluvulla, jossa kokoaikaisten palkansaajien tavanomaiset viikkotyötunnit jaetaan kaikkien palkansaajien tavanomaisilla viikkotyötunneilla (Eurostatin metatiedot). Luku on bruttoluku koko kansantaloudelle, ja se kattaa kaikki EU-maat Alankomaita lukuun ottamatta. Viimeisin vuosi on 2024; aineisto päivitettiin viimeksi 12. marraskuuta 2025.

Hintaluku on YKHI: Eurostatin kuukausi-indeksin (prc_hicp_minr) vuosikeskiarvo vuodelle 2024 jaettuna vuoden 2019 vuosikeskiarvolla. Palkat otetaan kunkin maan omassa valuutassa, joten valuuttakurssit eivät vaikuta laskelmaan. Reaalimuutos saadaan jakamalla palkkojen suhdeluku hintojen suhdeluvulla:

  • Saksa: palkkojen suhdeluku 1,200 (44 827 € vuonna 2019, 53 791 € vuonna 2024), hintojen suhdeluku 1,223; 1,200 ÷ 1,223 = 0,981, eli reaalimuutos on −1,9 %.

Alla olevan taulukon euro-sarake muuntaa kansalliset valuutat euroiksi valuuttakursseilla, ja se on mukana vain suuruusluokan hahmottamiseksi.

Euroalue: palkat jäivät hinnoista jälkeen vuosina 2020 ja 2022

Eurostatin sarjan kattamille euroalueen 20 maalle (Bulgaria ei ole mukana) laskelman voi tehdä vuosi vuodelta.

Euroalue (20 maata)Palkat (%)Hinnat (%)Reaalipalkat (%)
2020−1,4+0,2−1,7
2021+4,2+2,6+1,6
2022+4,7+8,4−3,4
2023+5,8+5,4+0,3
2024+4,1+2,4+1,7
2019–2024+18,5+20,3−1,5

euroflationin laskelma Eurostatin aineistosta nama_10_fte (euroa) ja aineiston prc_hicp_minr vuosikeskiarvosta 20 maan euroalueelle (vuosimuutokset vastaavat aineiston prc_hicp_ainr lukuja). Kutakin vuotta verrataan edelliseen. Tämän sivuston euroalueen inflaatiosivut kattavat 21 maata sen jälkeen, kun Bulgaria liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2026, joten niillä esitetty luku voi poiketa 0,1:llä.

Vuonna 2022 hinnat nousivat keskimäärin 8,4 % ja palkat 4,7 %. Palkat kasvoivat jälleen hintoja nopeammin vuosina 2023 ja 2024, mutta viiden vuoden jakson päättyessä reaalipalkat ovat silti 1,5 % vuoden 2019 tasoa alempana.

Maa maalta, 2019–2024

Taulukko kattaa Eurostatin sarjan 26 maata (kaikki EU:n jäsenvaltiot Alankomaita lukuun ottamatta), ja se on järjestetty reaalimuutoksen mukaan.

MaaKeskipalkka 2024 (€)Palkat 2019–2024 (%)Hinnat 2019–2024 (%)Reaalipalkat (%)
Bulgaria15 387+76,9+31,1+34,9
Romania21 108+77,9+38,6+28,4
Unkari18 461+77,9+52,2+16,9
Kroatia23 446+48,3+28,1+15,7
Liettua29 104+58,7+37,8+15,2
Portugali24 818+33,7+17,8+13,5
Slovenia35 133+36,7+21,7+12,4
Puola21 246+56,1+41,9+10,0
Latvia22 262+43,7+33,9+7,3
Malta33 499+24,7+16,5+7,1
Kypros27 611+23,3+16,2+6,1
Luxemburg82 969+24,4+17,8+5,6
Irlanti61 051+21,6+17,4+3,6
Belgia59 632+25,4+22,0+2,8
Viro26 546+44,0+40,4+2,6
Tanska71 565+18,8+16,2+2,2
Itävalta58 600+28,2+25,4+2,2
Slovakia20 287+36,5+34,6+1,4
Espanja33 700+19,6+18,3+1,1
Suomi49 428+13,7+15,7−1,7
Saksa53 791+20,0+22,3−1,9
Ranska43 790+14,3+17,5−2,7
Ruotsi46 525+16,6+20,6−3,3
Kreikka17 954+12,4+16,4−3,4
Tšekki23 998+35,2+40,9−4,1
Italia33 523+11,0+18,5−6,3

euroflationin laskelma Eurostatin aineistosta nama_10_fte (kansallinen valuutta; euro-sarake valuuttakursseilla) ja aineistosta prc_hicp_minr (vuosikeskiarvot), 2024 verrattuna vuoteen 2019. Reaalimuutos on laskettu pyöristämättömistä arvoista, joten se voi poiketa 0,1:llä pyöristetyistä sarakkeista.

Palkat kasvoivat hintoja nopeammin 19 maassa 26:sta ja hitaammin 7 maassa: Suomessa, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa, Kreikassa, Tšekissä ja Italiassa. Palkat nousivat yli puolella Bulgariassa, Romaniassa, Unkarissa, Liettuassa ja Puolassa, joissa hinnat nousivat 31–52 %. Reaalimuutos ei kerro mitään tasosta: Bulgarian palkka on 34,9 %:n reaalinoususta huolimatta taulukon alhaisin, 15 387 € vuonna 2024. Tšekissä palkat nousivat 35,2 %, mutta hinnat 40,9 %.

Mitä Euroopan komissio toteaa

Komission vuosikatsaus työmarkkinoiden ja palkkojen kehityksestä, joka julkaistiin lokakuussa 2025, mittaa reaalipalkkoja AMECO-tietokannalla ja YKHI:llä. Sen mukaan reaalipalkat ”laskivat merkittävästi vuonna 2022 ja maltillisemmin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla”, annualisoitu reaalipalkkojen kasvu kääntyi positiiviseksi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja nousi 2,7 %:iin vuonna 2024, ja vuonna 2024 EU:n reaalipalkat ”olivat keskimäärin edelleen 0,7 % vuoden 2019 tasoaan alempana” (luku 2). Samassa luvussa maat jaetaan ryhmiin. Reaalipalkat ylittivät vuoden 2019 tasonsa 12–18 %:lla Unkarissa, Liettuassa, Latviassa, Puolassa, Portugalissa ja Sloveniassa sekä yli 20 %:lla Bulgariassa, Kroatiassa ja Romaniassa; Itävallassa, Belgiassa, Kyproksella, Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Maltalla, Slovakiassa ja Espanjassa ne ylittivät sen alle 7 %:lla; Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Ruotsissa ne jäivät sen alapuolelle alle 3 %:lla, ja Tšekissä ja Italiassa yli 4 %:lla.

Kaksi lukusarjaa osoittavat useimmissa maissa samaan suuntaan: yhdeksän maan joukossa, jotka komissio sijoittaa vuoden 2019 tason alapuolelle, ovat taulukossakin nollan alle jäävät seitsemän maata, Luxemburg sekä Alankomaat, joita Eurostatin sarja ei kata. Maa maalta ne eivät täsmää. Komission maakohtaiset luvut on otettu AMECO-tietokannasta (sen kuvio 2.5), jonka palkkasarja on eri kuin tässä käytetty Eurostatin palkka, eikä raportti kerro, miten sarjat täsmäytetään. Latvia ja Puola ovat esimerkiksi komission 12–18 %:n ryhmässä, kun taulukossa luvut ovat 7,3 ja 10,0 %; Kroatia on komission aineistossa yli 20 %, taulukossa 15,7 %; ja Luxemburg on komission aineistossa vuoden 2019 tason alapuolella, taulukossa +5,6 %. Komission luvut ovat sen oma julkaistu mittari; taulukko soveltaa samaa ajatusta, palkan jakamista YKHI:llä, sivuston omilla sivuilla esitettyyn palkkaan.

Kotitalouksien tulot ovat eri kysymys

Eurostat julkaisee myös virallisen reaaliarvoisen sarjan kotitalouksista kokonaisuutena: kotitalouksien käytettävissä olevat bruttotulot asukasta kohti, deflatoituna kotitalouksien kulutuksen hintaindeksillä, vuosi 2008 = 100 (tepsr_wc310). Se ei ole palkkasarja: se mittaa kotitalouksien (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mukaan lukien) käytettävissä olevia tuloja kokonaisuutena jaettuna väestöllä ja kotitalouksien kulutuksen hintadeflaattorilla; Eurostatin metatiedot kuvaavat tämän laskelman tulojen oikaistulle muunnelmalle, johon on lisätty luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot. EU:ssa sarja oli 107,97 vuonna 2019 ja 115,57 vuonna 2025, eli 7,0 % korkeampi; euroalueella (21 maata) se nousi luvusta 104,95 lukuun 110,64, eli 5,4 % korkeammaksi. Palkka voi jäädä hinnoista jälkeen vuonna, jona kotitalouksien tulot eivät jää, ja päinvastoin.

Maiden välillä: mitä vähimmäispalkalla saa

Suora esimerkki maiden vertailusta on Eurostatin vähimmäispalkkasarja, joka ilmoittaa kansallisen bruttovähimmäispalkan kuukaudessa euroina ja PPS-yksiköinä, kotitalouksien kulutuksen ostovoimapariteeteilla muunnettuna (earn_mw_cur; metatiedot). Se kattaa ne 22 EU-maata, joilla on kansallinen vähimmäispalkka; Itävalta, Tanska, Suomi, Italia ja Ruotsi eivät ole mukana. Taulukossa on 1. heinäkuuta 2026 voimassa oleva taso PPS-lukujen mukaan järjestettynä.

MaaEuroina (€ kuukaudessa)PPS (kuukaudessa)
Saksa2 3432 164
Luxemburg2 7712 108
Alankomaat2 3382 023
Belgia2 2341 922
Irlanti2 3911 756
Ranska1 8671 692
Slovenia1 4821 660
Espanja1 4251 556
Puola1 1191 547
Liettua1 1531 393
Kroatia1 0501 339
Romania8251 317
Portugali1 0731 240
Kreikka1 0731 229
Kypros1 0881 220
Malta9941 081
Slovakia9151 074
Unkari9061 048
Tšekki9231 015
Bulgaria620993
Latvia780938
Viro946935

Lähde: Eurostat, earn_mw_cur, 1. heinäkuuta 2026 (2026-S2), bruttokuukausisummat; PPS-sarjassa käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia ostovoimapariteetteja, ja Eurostat merkitsee vuoden 2026 PPS-arvot arvioiksi.

Euroina korkein taso (Luxemburg, 2 771 €) on 4,5 kertaa niin suuri kuin matalin (Bulgaria, 620 €); PPS-yksiköinä korkein (Saksa, 2 164) on 2,3 kertaa niin suuri kuin matalin (Viro, 935). Myös järjestys muuttuu. Espanjan vähimmäispalkka on euroina 27 % korkeampi kuin Puolan (1 425 € ja 1 119 €), mutta PPS-yksiköinä ne ovat alle 1 %:n päässä toisistaan (1 556 ja 1 547). Seitsemässä maassa (Belgia, Viro, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg ja Alankomaat) PPS-luku on pienempi kuin euroluku. Sivuston vähimmäispalkkasivuilla näkyvät kunkin maan euromäärät ja historia.

Mitä nämä luvut jättävät kertomatta

  • Keskiarvo, ei tyypillinen työntekijä. Palkka on keskiarvo: palkat yhteensä jaettuna palkansaajien määrällä ja oikaistuna kokoaikatyötä vastaavaksi. Se liikkuu, kun työpaikkojen rakenne muuttuu, ja myös silloin, kun saman työn palkka muuttuu.
  • Ennen veroja. Luvut ovat bruttolukuja, ennen tuloveroa ja palkansaajan sosiaaliturvamaksuja. Eurostatin nettoansioiden sarjasta (earn_nt_netft) on olemassa PPS- ja reaaliarvoversiot, mutta sen 1. lokakuuta 2026 julkaistussa aineistossa vuoden 2024 summat ovat noin kahdestoistaosa niitä ympäröivistä vuosisummista ja ne on merkitty aikasarjan katkokseksi; siitä johtuvat reaalimuutokset (EU-maissa noin −90 % vuodelle 2024 ja noin +1 100 % vuodelle 2025) eivät ole käyttökelpoisia, joten tämä artikkeli ei nojaa siihen.
  • Yksi hintaindeksi. YKHI seuraa kotitalouksien kulutusmenoja, ja sen metatiedoissa asumisen laskennalliset vuokrat, eli omistusasujien laskennallinen vuokra, mainitaan kattamattomien erien joukossa. Katso mitä inflaation kulutuskoriin kuuluu ja asuntojen hinnat, vuokrat ja inflaatio. Kotitalous, jonka budjetti on erilainen, kohtaa erilaisen hintamuutoksen; elintarvikeinflaatio on yksi esimerkki.
  • Ajoitus. Palkkasarja päättyy vuoteen 2024, joten tämä artikkeli ei voi kertoa, mitä palkoille tapahtui vuonna 2025 tai 2026. Komission vuoden 2025 luvut katsauksessa ovat ennusteita, eikä niitä toisteta tässä.
  • Ei riittävyyden mittari. Positiivinen reaalimuutos tarkoittaa, että palkalla sai enemmän kuin vuonna 2019; se ei kerro, riittääkö palkka.

Mistä löydät lisää tältä sivustolta

Lyhyesti

  • Reaalipalkka on palkka jaettuna hinnoilla. Vuodesta 2019 vuoteen 2024 se nousi 19 maassa 26:sta ja laski 7 maassa (Suomi, Saksa, Ranska, Ruotsi, Kreikka, Tšekki, Italia); 20 maan euroalueella palkat nousivat 18,5 % ja hinnat 20,3 %.
  • Euroalueella reaalipalkka laski vuosina 2020 ja 2022 ja nousi vuosina 2021, 2023 ja 2024.
  • Euroopan komissio arvioi EU:n reaalipalkkojen olleen vuonna 2024 0,7 % vuoden 2019 tason alapuolella; sen maakohtaiset luvut perustuvat eri palkkasarjaan, joten ne poikkeavat taulukosta joissakin maissa.
  • Maiden välillä PPS poistaa hintatasoerot: korkein vähimmäispalkka on euroina 4,5 kertaa matalin ja PPS-yksiköinä 2,3 kertaa matalin.
  • Tiedot ovat bruttolukuja ja keskiarvoja, ja ne päättyvät vuoteen 2024; ne eivät kerro, riittääkö palkka.

Luvut: Eurostat (kokoaikatyöhön oikaistu keskipalkka nama_10_fte, YKHI prc_hicp_minr ja prc_hicp_ainr, vähimmäispalkat earn_mw_cur, kotitalouksien reaalitulot tepsr_wc310, nettoansiot earn_nt_netft) ja Euroopan komissio (Labour Market and Wage Developments in Europe, Annual Review 2025). euroflation on riippumaton seurantapalvelu, eikä se ole sidoksissa Eurostatiin, Euroopan komissioon tai EU:hun. Mikään tässä esitetty ei ole sijoitusneuvontaa. Lainaukset ovat englanninkielisistä alkuperäisteksteistä.